lauantai 29. joulukuuta 2012

Hilataan rouva pulkalla kotiovelle

Tuulta riitti ja lunta tuli. Rintamäki puski rajuilman sekaan ja totesi, että aurauskalustosta ei ollut tietoakaan. Se siitä uhoamisesta että "valmiina ollaan". Ainoa lohtu tulisi olemaan illan ja yön aikana se, että siviilit autoineen eivät liiemmin pyörisi jaloissa.

Vaikka keli oli mitä oli, niin tiedossa olisi yksi vuoden kiireisimmistä vuoroista, ja töitä tulisi riittämään… siispä sekaan vaan, tuumi Rintamäki ja kuittasi heti kärkeen pikkujoulujuhliin menevän seurueen.

- Mitäs kuski luulee, saakos aamuyöstä taksin tällaisella ilmalla, aloitti kuskin viereen sijoittunut kysymyksellään.

- Tolpille kannattaa sijoittua, ja jos mahdollista, niin ennen valomerkkiä.

- Voitaiskos tehdä diili, että soitan sulle, kun ollaan lähdössä?

- Sellaiseen diiliin ei meikä voi lupautua, sitä kun saattaa olla ties missä niihin aikoihin.

Samaa kysymystä tuli yhdeltä jos toiseltakin, ja joku jopa ehdotti, että lähde kemuihin mukaan, niin he tarjoavat sapuskat ja kahvit siitä hyvästä, jotta kyyti kotiin varmistuisi.

Alkoi olla lunta jo siihen malliin aamuyöstä, että yksi jos toinenkin kolleega pyyteli apua. Kinokseen kun oli juututtu, joten toiveena oli, että itse ei joutuisi niille seuduille, joista apua huhuillaan.

Kyyti Kämpin tolpalta, mallia pikkujoulujuhlissa olleita, nousi kieseille ja suuntaa annettiin:

- Tuusulantielle, ja siitä sitten ohjeiden mukaan.

Sompailu loppumatkasta Tuusulaan alkoi olla jo työlästä, sen verran lunta oli kinostunut reitille, mutta kaikeksi onneksi ei tarvinnut luovuttaa… ennen viimeisiä kymmeniä metrejä.

Omakotitaloon oli jyrkkä mäki, ja Rintamäki antoi meriselityksen:

- Nyt tilanne on sen sorttinen, että loppumatkan joudutte selviämään apostolin kyydillä.

- Eiks muka tällä pääse tonne mäkeen?

- Epäilen, ja sitä riskiä en ota, että jäisin tänne lumitöihin.

Pariskunta alkoi kavuta mäkeä ylös, ja Rintamäki jäi seurailemaan hetkeksi kulkua. Jo muutaman minuutin ja kuperkeikan jälkeen talon isäntä luisteli tanssikengillään taksin luo:

- Ei onnistu, eikä varsinkaan vaimolla tuo kapuaminen, joten oliskos hetkinen aikaa, jotta saadaan vaimo kotiovelle?

- Ja mitenkäs se sitten onnistuisi, reppuselkään vai?

- Käyn hakemassa lasten lumipulkan, niin lastataan se siihen ja hinataan mäki ylös.

Kaikkeen sitä joutuu mukaan, tuumi Rintamäki, ja niinpä rouva roudattiin kotiovelle.