Oli taas aika istua näytön ääreen ja näpytellä juttu kasaan. Kuten arvata saattoi, aihetta kolumniin riitti, olihan ollut itsenäisyyspäivä, sen jatkot ja muut pippalot, että näin:
Rintamäkikin tahkosi taksin kassaa muiden mukana, ja erityisesti perjantai-illasta jäi mieliinpainuva kyyti…
Oli jo iltamyöhä, kun pikaiselta tauolta Hagan Shelliltä irtautunut Rintamäki noukki Viikintieltä kyytiin nuoren miehen.
- Männäänpä Myllypurroon, Alakiventielle.
- Lahdenväylälle ja Kehä ykkösen kautta, vai?
- Justiisa.
Alkuun ei asiakkaasta sitten enempää sanallista irronnutkaan, kunnes Lahdenväylä aukesi:
- Mites kuskilla män 95:s Ihtenäisyyspäevä?
- Kotosalla kaikessa rauhassa, kuinkas muutenkaan.
- Et ollunna ajosa?
- Olen jo vuosia jättänyt väliin, nuorempia kuskeja kun riittää sille illalle ja ihan naapurikaupungeistakin on tunkua osingoille. Entäpä itse? Mitenkäs siellä?
Kesti tovin, ennen kuin sanaista arkkua raotettiin:
- Tulhan sitä tultuva tänne piäkaupunkiin kahtomaan, että minkähä laeset pirskeet tiällä on, vuan män het alakuun viilikset!
- No?
Nuorukainen kertoi tulleensa erään työkaverinsa läksiäisiin ja samalla reissulla oli sovittu tapaaminen jo ehtoopuolen ikään tulleiden sukulaisten luona itsenäisyyspäivää.
- Onhan se tuollainen merkittävä juhlapäivä, säestää sekaan Rintamäki.
Jatko olikin vaikuttavampi. Tarkoituksena nuorella miehellä oli juhlistaa itsenäisyyspäivää vanhusten kera. Kun heti alkuun oli selvinnyt, että hekin olivat joutuneet Hurstin leipä- ja soppajonon jatkeeksi, niin hän oli siltä istuimelta tilannut taksin ja vienyt vanhukset illalliselle.
- Ja nyt sitten?
- Kävin tännään jo alakuillasta Otolla, ja piätin pienistä siästöistäni sujauttoo kirjekuoreen muutakki kuin joulukortin.
- Ei näihe immeisten paekka uo sen paremmin sossun luukuilla kui Hurstinkaa tillaisuuksissa. Hehä on ne, jotka sae Suomen kukoistammaa ja nyt niä nuoret politrukit pannoo kaiken siliäksi. Mikä tiä mua on ennee, ihtenäinen Suomiko? Pitteiskö meijän olla vielä ylypee?
Ei Rintamäeltä äkkiseltään löytynyt asiaan kommenttia, tuskimpa monelta muultakaan olisi…
