Pyöreälamppuinen diesel- tai bensiinimoottorilla varustettu 4-ovinen perusmalli oli Mersun tyyppinumeroissa W110.
Isoilla lasiumpiollaan erottuvaa aina kuusisylinteristä edustusluokan ässä-Mersua taas kutsuttiin W111:ksi. Malliston huippulla komeili kolmelitraisen bensakuutosen vauhdittama W112, jota valmistettiin 1961-1965. Molempia valmistettiin niin 4-ovisena sedanina kuin 2-ovisena coupe- ja avomallina.
W111 mallin moottori oli 2,2 litran suora bensakuutonen joko kaasuttimella tai bensiinin suihkutuksella. Mallinimen 220S perässä käytetään usein pientä b-kirjainta erottamaan auto ”Ponton"-korisesta edeltäjästään.
Kalliit ässä-Mersut olivat 60-luvulla Suomessa harvinaisia. Yksi niistä oli tämän jutun kuvissa esiintyvä musta kaasutinmoottorinen 220S.
Auton historia Suomessa alkaa vuodesta 1964, jolloin ky Lehti Lahdesta toimitti auton vuonna 1964 kärköläläiselle tehtailija Paavo Ailoselle. Myöhemmin se siirtyi hänen leskelleen. Auto oli vähäisellä käytöllä, mutta sillä ajettiin silti säännöllisesti kesäisin.
Ässä katsastettiin vuosittain aina 80-luvun lopulle saakka, jolloin Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajana toiminut ministeri Matti Louekoski osti ihailemansa 220S-yksilön Ailosen leskeltä.
Hänen omistuksessaan auto museokatsastettiin ja sen alkuperäiset dokumentit, mm. nahkakantinen käsinkirjoitettu rekisteriote, metsästettiin esiin.
Ässä esiintyi myös Hyvät herrat TV-sarjassa, jossa kauppaneuvos Paukku yritti lobata politiikasta ja julkisuudesta tuttuja saunotettaviaan. Sillä kertaa vieraana ollut Matti Louekoski ajoi ohjelmassa itse lierihattu päässä ja totesikin oikean auton oltavan riittävän tilava siihen.
Sittemmin auto palautui Louekosken kanssa tehdyn sopimuksen mukaan takaisin sukuun. Auto on nykyään Heimo Kempin ja hänen poikansa Antin yhteisomistuksessa. Ensimmäinen omistaja Paavo Ailonen oli Antin äidin kummisetä.
W111 -tyyppimallin maski nousee konepellin mukana ylös Mersumaiseen tyyliin.
Ässä erottuu rahvaan W110-mallista isoilla lasiumpioillaan.
Kesällä parhaimmillaan
Auto on edelleen huippukuntoinen, siihen on 49 vuoden aikana tarvinnut vaihtaa vain kesärenkaat, pakoputki, akku ja yksi huohotusletku.
Alkuperäiset pitkänastaiset Hakkapeliitat vanteineen ovat edelleen tallessa, mikäli tulisi tarvetta siirtää autoa varovasti talvella, kovettunut kumihan ei normaaliajoon pitoa tarjoaisi.
Autoa ulkoilutetaan edelleen muutamia kertoja kesässä, jotta se säilyy hienossa kunnossaan tuleville polville. Siinä ei ole koskaan tupakoitu eikä siihen ole asennettu missään vaiheessa edes radiota. Heimo kertookin ässällä ajamisesta nauttivan niin paljon, ettei siinä radiota kaipaa. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu auringon kuluttaman verhoilun uusiminen, oikeaa kangasta löytyi etsimisen jälkeen Saksasta.
Omaperäinen pystymittari oli aikansa Mersun tavaramerkki.
