MARSEILLE Mercedes CLA, koriltaan neliovinen coupe, pohjautuu Suomessakin valmistettavaan A- sarjalaiseen, kun kuoren alle kurkistetaan. CLA on rakennettu nimenomaan etuvetoauton tekniikalle, niinpä CLA vetää etupyörillään.
Mitoiltaan CLA on toisaalta pidempi ja leveämpi kuin C-sarjan sedan eli hämäys on lähes täydellinen.
Perinteiselle Mersu-miehelle tämä on myrkkyä. Perinnemies ei ole pitänyt aiemminkaan etuvetoista A-sarjalaista Mersuna - etuvetoinen C-sarjalaisen kokoinen auto on suorastaan rikos.
Mercedeksen kompaktiautoista vastaava varatoimitusjohtaja Jörg Prigl näkee asian valoisammin. Tämä on ehkä juuri se Mercedes, jonka ostaa hän, joka ei ole koskaan kuvitellut Mersua ostavansa.
CLA on nimittäin paitsi etuvetoinen ja kohtuukokoinen kuin myös kaunis hieman samaan tapaan kuin iso CLS - neliovinen coupe.
Voimakas coupemuotoilu kostautuu heikkona taka- ja sivunäkyvyytenä. Huomasin tämän, kun jouduin tekemään vuoristotiellä U-käännöstä. Sivusuuntakin oli leveän keskipilarin peittämä. Peruutuskamera ja ns. kuolleen kulman vahti ovat pakollisia varusteita CLA:ssa.
Päätila jää takana myös selvästi C-sarjalaista vaatimattomammaksi, mutta toisaalta tavaratila vetää kohtuulliset 370 litraa.
Alkaen ykskutosesta
CLA:n moottorivalikoima venyy aina 211-hevosvoimaiseen V6-moottoriin asti.
Ensitestissä kokeilin CLA 220 CDi -dieseliä ja CLA 200 -bensaversiota, jossa on 1,6-litrainen bensiinimoottori. Moottori tuottaa joko 156 hevosvoimaa. CLA 180:ssa moottorista on tiristetty vain 122 pollea.
Ajamani CLA 200 oli varustettu DCT-kaksoiskytkinvaihteistolla. No, vaihteisto pelitti tutun nopeasti, mutta yllätyin erityisesti moottorin sitkeästä voimasta. Voima ei hyytynyt edes vuoriston nousuissa. Selitys on huikean matalilta (1 250) kierroksilta alkava täysi vääntö. Normaalisti vääntökäyrän huippua lähestytään vasta 2 000 kierroksen paikkeilla.
Mittariston grafiikka on tyylitelty pidemmälle kuin esimerkiksi A-sarjassa. Varoitus liian lähelle ajosta.
Sisustuksen värimaailmassa on hypätty jo ulos perus-Mersujen virkamiestyylistä - raita on valttia.
CLA 200 ajotuntuma oli myös varsin tasapainoinen. Allani oli jousituksista tiukempi sport-jousitus. Se kantoi mutkissa hyvin, mutta kiistämättä katutärinät tulivat epämukavasti läpi.
Ajamani CLA 220 CDI:n pehmeämpi comfort -jousitus tuntuisi istuvan suomalaiseen katuun ja makuun paremmin. Tässä autossa oli 2,2-litrainen common rail -diesel, mukava nelisylinterinen mylly, vaikka käyntiääni pääsi välillä karheana ohjaamoon.
Ohjaamon arkkitehtuuri on tuttu A-sarjasta.
Hieman yllättäen jouduin toteamaan, että bensan ja dieselin välisessä kisassa nostin mielessäni bensan ykköseksi. Se vain jotenkin istuu CLA:han paremmin. Tämäkin paljastaa osaltaan auton taustat - kyseessä on kuitenkin etuvetoinen ns. kompaktiauton pohja.
CLA:n hinnat alkavat noin 35 000 eurosta. CLA 200:sen hinta DCT-vaihteistolla nousi kuitenkin jo 40 000 euroon ja 220 CDI:n hinta 46 000:een. Se tarkoittaa sitä, että CLA kisaa hinnallaan "oikean" C-sarjan kanssa. Ostajan valinta on sitten se, ottaa etuvetoinen namukkaan vain takavetoisen klassikon.
Myös Suomeen CLS:n valmistusta?
Mercedeksen CLA-mallia valmistetaan sekä Unkarissa että Saksassa, joissa tehtaat etuvetoisia malleja varten. Molempien tehtaiden hihnat käyvät kuumina, koska A-sarjan kysyntä on ylittänyt odotukset. Juuri sen takia Mercedes tarvitsi Valmet Automotiven apua tuotantoonsa.
Onko mahdollista, että myös CLA:ta alettaisiin valmistaa Uudessakaupungissa, varatoimitusjohtaja Jörgen Prigl?
Prigl puistaa päätään.
- Ei, koska jos kysyntä kasvaa, niin lisäämme A-sarjan tuotantoa Valmetilla ja teemme siten tilaa CLA:lle Saksassa. Ei ole järkevää teettää kahta automallia muualla.
Miksi juuri Valmet Automotive valittiin A-sarjan valmistajaksi?
- Mercedekselle laatu on äärimmäisen tärkeä asia. Kyllähän itäisessä Euroopassakin olisi kapasiteettia, mutta Suomessa on myös erittäin hyvä teknistä osaamista jo valmiiksi, Prigl kehuu.
Porschen valmistus Suomessa ei sekään ollut Mersun kannalta mikään huono meriitti. Myös se, että Valmet osti Karmanin kattotehtaan Saksasta, nosti osakkeita.
- Karman teki aikoinaan meille SLK:ta, muistuttaa Prigl.
Hän pitää loistavana ratkaisuna sitä, että Valmet ja Karman yhdistivät voimansa.
- Karmanin osaaminen ei hajonnut taivaan tuuliin, vaan osaajat ovat edelleen yhdessä, kun Valmet osti yrityksen.
- Valmet ja Karman natsaavat hyvin yhteen.
