Vanhoillisen Toyotan varman päälle pelaaminen toimi; parhaimmillaan E7-malleja valmistettiin yli 2 300 kappaletta päivässä ja myytiin yli sataan maahan.
Uusi kori oli hieman tilavampi ja aikakauden muodin mukaisesti kulmikkaampi.
Tuuletusjärjestelmä kehittyi ja suurimpana edistysaskeleena jäykkä taka-akselisto oli nyt kierrejousitettu lukuunottamatta farmarimalleja. Korimallitarjonta oli runsas: sedan, 3-ovinen coupe, farmari sekä varsinkin maailmalla erilaisia HT- ja liftback-versioita.
Suomen markkinoilla voimanlähteinä olivat edeltäjän E3-Corollan voimanlähteisiin perustuneet bensiinimoottorit: 1,3 litran 60-65 hv "pikkulohko" ja 1,6 litran 75-heppainen "isolohko", molemmat edelleen työntötankoventtiilikoneistolla sekä uutuutena myös 1,8 litran 58 hv:n diesel.
Corolla myi edelleen myös Suomessa hyvin, olihan Toyota saavuttanut luotettavan auton maineen markkinoillamme juuri aikaisemmilla Corolla-malleillaan. Corollan 2- ja 4-oviset 1,3-litraiset sedanit olivat syömähampaina ja parisenkymmentä prosenttia kalliimpia 1,6 litran sedan- ja coupe-versioita myytiin vain vähän.
Vuonna 1982 oli faceliftin aika ja etuvalot ja puskurit kasvoivat selvästi. Sedan-mallit menettivät samalla puskurien kromipinnan, joka oli muistuttanut 70-luvusta.
Vuonna 1984 esitelty seuraaja E8 olikin sitten vihdoin markkinoiden odotusten mukaan etuvetoinen lukuunottamatta kilpa-autoiluun suunniteltuja luokitusmalleja AE85 ja 86, eli tutummin "GT-Corollaa". Takavetoista E7-farmaria valmistettiin silti uuden korimallin rinnalla aina vuoteen 1987, ja se ehti kokemaan toisenkin faceliftin.
Erityisesti "isolamppuinen" E7 sedan on ollut vanhemmiten suosittu nuorison ensimmäisenä autona. Niinpä suurin osa niistä on koristeltu jopa koomisesti aloittelevan autonrakentajan tyylitajun vielä hakiessa muotoaan, tai kolhittu takakyljistään etsittäessä takavetoisen auton hallinnan rajoja. Kovan kohtalon kokeneiden yksilöiden loppusijoituspaikkana onkin tavallisesti autotallin takapiha tai purkaamo. Niinpä hyvin säilyneitä yksilöitä näkee tänä päivänä erittäin harvoin, vaikka Corolloja myytiin maahamme aikakaan niin paljon.
Syntymäpäivälahja
Paula Peltola-Haili sai kuvien metallinsinisen Coupen syntymäpäivälahjana autoharrastajamieheltään vuonna 2011.
Mallivuoden 1981 Coupessa on 1,6-litraisen moottorin ohella vakiovarusteena parempi DX-varustetaso ja 5-vaihteinen vaihteisto. Auto on yli kolmen vuosikymmenen aikana ollut vain kolmella omistajalla, ja he ovat pitäneet siitä poikkeuksellisen hyvää huolta. Vuonna 2007 museokatsastettua yksilöä ei ole tarvinnut entisöidä.
Paula on osallistunut autollaan mm. Naisten Automobiiliklubin naisten ajoihin sekä satunnaisiin kesäviikonloppujen reissuihin. Eron nykyautoon huomaa käytössä, mutta Paula pitää Corollaa silti helppona ajaa. Myös coupe-mallin harvinaisuus ja urheilullisuus viehättävät.
Coupen tunnusmerkkinä on kyljen pikkuikkuna, joka pidentää ja madaltaa optisesti autoa. Coupe-mallia vauhdittaa 1970 julkaistun T-moottoriperheen 75 heppainen versio.
Coupe-mallissa on 5-vaihteinen vaihteisto, mikä oli 80-luvun alussa vielä luksusta.
80-luvun nuorisovalistusta, joka on edelleen aiheellista.
Corollassa istutaan edeltäjien tapaan matalalla. Japanilaiseen tapaan sisustus oli värikoodattu.
