Citroën DS:n erikoisuuksia olivat futuristinen ja samalla aerodynaaminen muotoilu, kaasunestejousitus, automaattinen kytkin ja erittäin tilava matkustamo. Kirjanyhdistelmä DS lausutaan déesse, kuten ranskankielen sana jumalatar.
Edeltäjä Citroën Traction Avanti oli sekin ollut etuvetoineen ja itsekantavine koreineen 21 vuotta aikaisemmin oman julkaisunsa aikaan teknisesti moderni suunnannäyttäjä. Se oli ehtinyt pitkän valmistuksensa aikana ikääntyä 30-luvun autoille tyypillisine erillisine lokasuojineen. Uusi DS sen sijaan ei muistuttanut muita 50-luvun autoja vaan oli jotain aivan muuta. Valmistaja saikin siitä näyttelyn ensimmäisenä päivänä peräti 12 000 tilausta.
Keulapainoinen DS oli aliohjautuva, mikä tuskin haittasi arvokkaaseen menoon suunnitellun automallin kiireettömiä kuljettajia. Silti sillä osallistuttiin ralleihin ja myös menestyttiin arvatenkin poikkeuksellisen pystyvän jousituksensa vuoksi. Tuona aikakautena kilpurit olivat vielä hyvin lähellä tuotantoautoja.
Vuonna 1957 DS:n rinnalle tuli edullisempi ID, joka lausuttiin kuin idée, eli idea. Siinä ei ollut ohjaustehostinta, ja vaihteisto sekä kytkin toimivat tavalliseen tapaan. 1958 esiteltiin DS:n farmariversio Break, jota sai myös kolmen istuinrivin Familiale-versiona. DS/ID-mallisto koki isomman kasvojenpesun mallivuodelle 1968, jolloin sammakonsilmät vaihtuivat kissansilmiin. Lisävarusteena niihin sai kääntyvät kaukovalot, ja kalleimmassa Pallas-varustetasossa ne olivat vakiona.
Voimanlähde oli ensimmäiset kymmenen vuotta 1,9-litrainen. Vuosien mittaan julkaistiin iskutilavuudeltaan suurempia versioita. Tehokkain oli 1972 alkaen 2,3 litran polttoaineen suihkutuksella varustettu DS 23 Injection Électronique, jossa oli 130 DIN-hevosvoimaa. 1970 valikoimiin lisättiin 5-vaihteinen manuaali. Edullisempi ID oli nyt D Super tai D Special. Osan DS-malleista sai myös 1971 alkaen automaattivaihteistolla varustettuna. 1974 DS sai arvoisensa seuraajan CX:n, joka jatkoi futuristisella ja persoonaallisella linjalla.
Matkustamo on erittäin tilava, varsinkin takaa. DS:n varustelu oli kattava, eikä verhoilumateriaaleissa oltu säästelty.
Sveitsistä Suomeen
Kuvien mallivuoden 1969 DS 21 rekisteröitiin uutena 20.12.1968 suomalaiselle omistajalle Sveitsin Bernissä.
Se saapui vuotta myöhemmin Suomeen olleen omistajasuvullaan vain kesäkäytössä. Perikunta myi sen 2004 eräälle Citroën-harrastajalle, jolta nykyinen omistaja Jyri Laaksonen, itsekin Sitikkaharrastaja, pian osti sen vain 55 000 kilometriä ajettuna. Korin alaosan maalaus vaati kunnostuksen. Pitkään pois liikenteestä olleen auton kunnosti tekniikan osalta ”D-malliasiantuntija" Timo Julkunen Loimaalta. Hyvissä käsissä on auto ollut, niin hienosti sen jousitus ja automatisoitu kytkin toimivat siirtyessämme kuvauspaikoilta toisille. Auton väriyhdistelmä on blanc stellaire -valkoinen kori ja grisnacre-helmenharmaa katto, jota sai vain mallivuonna 1969. Kyseinen väriyhdistelmä vihreän 1969 valikoimiin tulleen jersey velours -istuinkankaan kanssa on jo harvinaisuus. Toista samanlaista ei ole näkynyt edes ulkomaisissa tapahtumissa.
Etuvetoisen auton moottori on etuakselin takapuolella, siis eräänlainen etukeskimoottori Ferrari 599:n tapaan. Suomeen myydyissä autoissa oli usein jälkiasennuksena tuplatut lämmityslaitteen kennot, kuten kuvien yksilössäkin.
