Kesäkuinen torstai alkoi terassikansan kuskauksella. Kun muutama "rahti" oli toimitettu terasseille, Rintamäki pistäytyi M5:lla, Mecklun ABC:lla kupposella kuumaa. Ulkoilmassa kahvia ryystävän seuraan änkesi mieshenkilö kesäisine tuoksuineen.
- Oletkos tuon taksin kuljettaja?
- Arvelet oikein. Mitenkäs voi auttaa?
Kaveri oli käppäillyt muutaman kilometrin, toivoen vapaata taksia, jonka olisi voinut pyydystää käsipystyllä. Ei vaan ollut sattunut kohdalle ja päätyi apostolin kyydillä ABC:lle, jossa yleensä pirssit pitää taukoa.
Kun Rintamäki tiedusteli keikan luonnetta, niin selvisi, että asiakas oli pakomatkalla julkisivuremontissa olevasta lukaalistaan, jossa samaan aikaan tehtiin myös putkiremonttia. Toiveena oli, jos saisi kyytiä kaverin luo, jossa voisi käväistä pikaisessa suihkussa vaihtaa vaatteet ja suunnistaa sen jälkeen terassille.
- Jos meikä työntyisi vaikka Mikonkadun pitkälle terassille, niin olisihan siellä sen jälkeen tyhjää, vaikka janoista porukkaa olisi yllin kyllin.
Ja olihan Rintamäenkin pakko myöntää, että kaveri oli oikeassa.
Ei tarvinnut katsoa kristallipalloon ennustaessa tulevan matkan kulkua. Ikkunat levällään sitä taitettiin matkaa, ja vaikka keikan ensi osuus kestikin vain vaivaisen vartin, niin takapenkin "kesäinen parfyymi" sai kuskin lähes pitkäsylky-kuntoon. No - kun kerran kyydin on ottanut ja tiesi taustat, niin pitihän homma hoitaa kunnialla.
Viimein asiakas oli saatu kaverin kämpille siistiytymään ja Rintamäki odotteli kadulla jatkokyytiä. Kaveri palasi ja tällä kertaa takapenkillä ei tuoksunut tuo niin "kesäinen parfyymi".
Pintaan oli saatu merkkitavaraa, ja vaatetuskin oli sitä luokkaa, että ei olisi uskonut samaisen asiakkaan istuvan takapenkillä kaverinsa kera. Tällä kertaa ikkunatkin oli suljettu ja ilmastointi säädetty +19 celsiukseen.
Päästiin perille Mikonkadun terassille ja maksumies ojensi perillä takapenkiltä reilun käteismaksun, ja heitti huulen:
- Käväise uudelleen tauolla, ja vähän pidemmällä. Tällä tipillä voi ottaa vaikka parit kahvit munkkirinkilän kera, ja saat häädettyä viimeisetkin meikäläisen hajut pirssistäsi.
