sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Tässä työjuhta 60-luvulta

1960- tai 1970-luvulla lapsuutensa viettäneet muistavat entisten ammattiautoilijoiden ohella varmasti Bedford TK:n, sillä niitä näki yhtenään. Niitä käytettiin jakeluajossa, katujen kunnostuksessa, jäteautona ja rakennustyömailla.

1959 esilteltyä K-mallisarjaa myytiin Suomessa paljon varsinkin yksin yrittäville kuorma-autoilijoille ja kunnille. Aikalaisten kertoman mukaan ne olivat melko vikaherkkiä. Toisaalta edullinen hankintahinta painoi vaakakupissa.

Kotisaarellaan bensa- tai dieselmoottorinen TK sai rungolleen umpikorin tai lavan sijaan usein erikoiskorin mm. hevos-, armeija- tai palokuntakäyttöön.

Pienehkö kuorma-auto sopi jakeluajon ohella monenlaiseen käyttöön. TK-mallisarja eli todella pitkään, yli kaksikymmentä vuotta.

80-luvun aikana TK:t katosivat katukuvasta korvautuen eri merkkisillä ajokeilla. Osa niistä jatkoi uraansa työmailla kilvettöminä työkaluina.

Juuri katsastettu

Kuvien TK-mallisarjan ”isopyöräinen" Bedford ERT3T3 myytiin uutena syksyllä 1972 Mäntylän Vihannes Oy:lle Tampereelle.

Vuoden 1974 lopulla Bedford siirtyi Hyvinkään Jätehuolto Oy:lle. Samassa kaupungissa asunut kirjoittaja lienee siis pikkupoikana seurannut juuri saman yksilön liikennöintiä.

Kuormurin työura ainakin tieliikenteessä päättyi 1978 lopussa, kun se poistettiin rekisteristä.

Eläkkeellä oleva kuorma-autoilijana uransa tehnyt Esko Sirola osti Bedfordin 2010 ja on sen viides omistaja. Viime vuodet hän on entisöinyt autoaan.

Kuvauspäivä toukokuun lopulla oli Sirolan ensimmäisiä ajoretkiä valmiilla autolla; museoajoneuvotarkastuksen auto oli läpäissyt vain viikkoa aikaisemmin.

Bedfordin kyydissä huomaa, kuinka paljon hyötyajoneuvot ovat kehittyneet vuosikymmenten kuluessa. 50-luvun suunnittelua olevan auton ohjaamo oli pienehkö eivätkä 70-luvun alun version istuimetkaan juuri ergonomiaa tarjonneet saati tasoittaneet erittäin jäykän jousituksen läpi päästämiä tärskyjä.

Ei ihme, että vuosia kuorma-autoilla ajaneilla oli usein selkävaivoja. Suorituskykykään ei vakuuttanut edes tyhjänä. Ammattiautoilija joutui aikanaan todellakin ennakoimaan.

HIAB-nosturi on myös 70-luvulta, eli aikakauden mukainen varuste.

Ohjaamon varustelu on niukan asiallinen, ei mitään turhaa. Se on myös yllättävän pienikokoinen.