Takana oli juhannus. Työmaalleen palaillut Rintamäki muisteli mennyttä viikkoa, eritoten niitiä hikisiä hellepäiviä, jolloin mielessä oli käväissyt tuttu työväline ilmastointilaitteineen. Edessä oli arvatenkin vuoro, joka ei työnsä puolesta pukannut hikeä pintaan, olihan aluillaan heinäkuu, ja pääkaupungin kansa näytti kaikonneen kesälaitumille.
Ruoholahdessa paikallisesta hotellista ilmaantui ulkomaalainen vieras, joka sijoittautui takapenkille ja kertoi matkan määränpään, Nokian pääkonttori.
Kun kurvailtiin kohteeseen, niin mieleen tulivat ne kymmenen vuoden takaiset kyydit, joita tuhkatiheään kärrättiin kyseiselle alueelle. Oli tilataksia, limusiinia ja takseja vähän joka puolelta Suomea. Kun nyt tultiin pääsisäänkäynnin eteen, niin ei ollut muita tulijoita, saatikka menijöitä. Aivan kuin koko toimisto olisi muuttanut muualle.
Ilta kului malliin tunti ja kyyti. Pitkää keikkaa saattoi vain toivoa, ja saadessaan pätkäkyydin Katajanokalle, Rintamäki päätti jäädä muiden jatkoksi Viking Linen terminaalille. Iltalaiva oli tulossa satamaan
Taksi toisensa jälkeen sai asiakkaansa, ja Rintamäen kohdalle sattui pariskunta, jolla oli kassia, pussukkaa sekä kalja- ja siiderilaatikkoa, runsaan puoleisesti.
- Viedään nämä tuonne Vuosaareen, ja lastataan meidän autoon siellä parkkipaikalla.
Pariskunta oli tullut sukulaisiaan moikkaamaan ja samalla päättivät käväistä naapurimaan "nestetorilla" täydentämässä kesälomajuomiaan.
Kun saavuttiin annettuun osoitteeseen, niin maksuvälineeksi tarjottu kortti oli ilmeisesti sen verran saanut selkäänsä, että se ei toiminutkaan, ja kun Rintamäki tiedusteli mahdollista käteistilannetta, niin silläkin saralla oli vitsit vähissä.
- Sopiikos kuskille odotella sen aikaa, että saadaan sisko tuomaan kyytimaksua tuosta viereisestä talosta? Mä soitan ja kerron että ollaan tässä parkkiksella, ja uskon että homma hoituu pikapuolin.
Aikansa yritettyään puhelinyhteyttä rouvashenkilö päätti käväistä asunnolla, ja katosikin rappukäytävään. Vartti siinä vierähti. Viimein tuohtuneen oloinen rouva palasi taksille 50 euron seteli kourassaan, ja antoi meriselityksen:
- Siellä oltiin kyllä kotona, ja aika seilissä, tietty! Kesti siinä selittää, miksi mä tartteen käteistä, ne kun oli jopa unohtanut, että me lähdettiin aamulla tälle Tallinnan keikalle… että silleen!
Kyytimaksun saanut Rintamäki sai illan ensi hien pintaan nostellessaan takakontista pariskunnan kesälomavirvokkeita, niin että sen verran hikeä kuitenkin…
