Jo tieto siitä, että moottorit ovat ensimmäisiä Volvon itse kehittämiä ja täysin uusia moottoreita pariin vuosikymmeneen, oli herkullinen.
Takana on tuskallinen taival loputtomasti päivitettyä viisisylinterisiä ja kokoelma Ford-PSA-dieseleitä, ja kuka edes muistaa, mitä kaikkea Volvon keulalla on käynyt.
Nämä moottorit ovat Volvon oman kuuden vuoden kehittelyn tuloksia, ja ylpeys paistaa volvolaisten kasvoista, kun he niitä esittelevät.
Eivätkä he huonoja moottoreita esittelekään. Volvon 2-litraiset nelisylinteriset moottorit tuntuisivat tarjoavan samassa paketissa vähintään aiemman suorituskyvyn kuin myös erittäin pieniä CO2-lukuja.
Esimerkiksi uusi Drive-E D4 -diesel pääsee jopa 3,7 litran kulutuslukemiin ja 99 g/km päästöihin. Se lienee kokoluokkansa ensimmäinen dieselmoottori, joka täyttää myös vuonna 2015 voimaan tulevat EU6-päästörajat.
Ensi vaiheessa Volvoissa nähdään D4-dieselin lisäksi kaksi Drive-E-bensamoottoria, T6 ja T5, mutta tähtäimessä on neljän bensa- ja neljän dieselmoottorin laivue. Bensiinimoottorien tehohaitari venyy 140 hevosvoimasta yli 300 hevosvoimaan ja dieseleissä 120-230 hevosvoimaan.
Kun ajamassamme D4:ssä oli 181 hevosvoimaa, niin se tarkoittaa, että odotettavissa on vielä yksi tehodiesel kaupan päälle.
Paluuta viisi- tai kuusisylinterisiin moottoreihin ei enää ole, Volvolta kerrotaan. Nelisylinterinen on jatkossa suurin moottori myös isoissa Volvoissa kuten XC90:ssä.
Isoissa Volvoissa kaksilitraisen moottorin tueksi voidaan kuitenkin lisätä sähkömoottori tai kaksi, jolloin päästään jo yli 400 hevosvoiman teholukuihin. Kompaktin kokoisten nelikkomoottorien ansiosta sähkömoottori mahtuu niin haluttaessa myös eteen.
Kaikki nyt esiteltävät uudet Drive-E Volvot ovat vielä etuvetoisia. Neliveto saadaan uusien moottorien pariksi vasta kun ns. SPA-arkkitehtuuri otetaan käyttöön. Ensimmäisenä SPA ja myös neliveto nähdään vuoden kuluttua uudessa Volvo XC90:ssä.
T6 ääntelee sporttisesti
Nelisylinterisen uuden T6-bensiinimoottorin parina käytetään samaa 8-nopeuksista automaattia kuin dieselissä. On samanlaiset huomaamattomat vaihdot ja käsinvaihtomahdollisuus ratin alapuolisilla siivekkeillä.
Voimaa nousee myllystä väkevästi. Alakierroksilla mekaaninen ahdin puhaltaa tehoa koneeseen. Yläkierroksilla turboahdin liittyy leikkiin ja T6 hirnuu karhean urheilullisesti. Onhan se erilainen soundi kuin viisisylinterisessä, mutta kelpaa minulle etenkin, kun kulutus on pudonnut 9,9 litrasta 6,4 litraan.
T6-moottori tuottaa 306 hevosvoimaa. Sen pitäisi riittää hyvin myös isojen Volvojen voimanlähteeksi. Ja jos se ei riitä, niin Volvo terästää isoja autojaan pistokehybriditekniikalla, jolloin kokonaistehot nousevat yli 400 hevosvoimaan.
Tältä tuntuu pihin D4:n voima
Drive-E D4 -dieselin tyhjäkäyntiääni on melko karhea, mutta käynti värinätöntä. Ajossa diesel vaimenee mutta ratisee taas kiihdytyksissä.
Koneen muhkean 400 Nm:n väännön tunnistaa ensi metreistä alkaen. Voima on sitkeää ja joustavaa, mitä ominaisuuksia huomaamattomasti vaihtava täysin uusi 8-nopeuksinen Aisin-Warnerin valmistama automaatti vain vahvistaa.
Kääntöpuolena joustavuus syö tiettyä särmää ajotunnelmasta, jos sitä ajolta kaipaa. Harmi on pieni, kun katsoo koko kuvaa: 181-hevosvoimainen diesel, vääntöä 400 Nm ja kulutus 4,1 litraa sadalla. Päästöt 109 g/km. Siinä on paketti, joka edustaa aivan terävintä kärkeä tämän päivän 2-litraisia dieseleitä punnittaessa. Käsivaihteisena kulutusluvut ovat alle 4 litraa ja päästöt 99 g/km.
Volvo on päivittänyt mittaristoaan V40-mallista tuttuun näyttävään muunneltavaan digityyliin.
