maanantai 28. lokakuuta 2013

Taxi: Alkulämmittely autossa

Sunnuntai oli parin tunnin ikäinen, ja vuoroa kertynyt sen verran, että taukoa pukkasi. Kun oblikatooriset taukoon kuuluvat tuli hoidettua ja kuppi kuumaa siirtyi ulkoilmaan kuskin kaveriksi, niin ei ollut eka kerta, kun takaviistosta kuului:

- Ton täytyy olla taksikuski, käys kysymässä!

Katetulla terassilla oli pariskunta, ja mieshenkilö lähestyi Rintamäkeä:

- Kelpaako keikka?

- Jos maltat odottaa tommoiset kymmenen minuuttia, niin kelpaahan se.

Kymppi kulahti, ja takapenkille siirrähti pariskunta, joilla toiveena Suutarila.

- Ja minne sinne? utelee kuski.

- Ajele sinne koulun kulmille, jos tiedät, niin kerrotaan sitten tarkemmin, osoite kun ei ole muistissa. Ollaan ikään kuin vieraalla maalla, saatiin duunikaverilta yösijaa.

Tuusulanväylää oltiin tultu jo jonkin matkaa, kun takaa alkoi kuulua varsinainen ähellys. Takapenkillä oli ilmeisesti pariskunta, joka oli juuri tavannut tai sitten ikuinen kiima oli iskenyt päälle. Taustapeiliin oli pakko ottaa uusia suuntimia, jotta kuski voisi jollakin lailla olla tilanteen tasalla, sitä kun ei aina tiedä mitä peräkamarissa tapahtuu. Ja muutama vilkaisu antoi tulevalle arvailulle suuntaa, takapenkillä otettiin ennakkoa!

Jotta penkit pysyisivät kuosissaan, niin Rintamäki puuttui peliin:

- Mitäs jos jätettäis tuo loppuhuipennus tuonne Suutarilan osoitteeseen? Ei millään pahalla, mutta kun tarkoitus olisi heittää muutama keikka teidän jälkeenkin!

Ilmeisesti toive meni perille. Naishenkilö suki pitkää tukkaansa noustessaan istualleen, ja mieshenkilö pienestä humalatilasta huolimatta tajusi tilanteen karanneen "käsistä". Rintamäki oli näkevinään jopa nuoren miehen poskilla punoitusta.

Jotta tilanteesta selvittäisiin mahdollisimman pienin kolhuin, kysäisi Rintamäki:

- Niin että rupeatkos neuvomaan tästä eteenpäin, kun et kerran muista sitä tarkkaa osoitetta? Ihan vaan sen vuoksi että tullaan liukkaasti perille, ettei tuo hyvin alkanut alkulämmittely mene ihan hukkaan!

Muutaman mutkan kautta perille tultiin, ja käteisellä maksettiin.

Rintamäki jäi hetkeksi odottelemaan, olisiko osoitteessa jatkopaikkaa pariskunnalle, sitä kun ei tiedä, vaikka matka jatkuisi.

Minuutti pari, ja ovi avautui, joten siltä osin homma oli hanskassa. Miten lie sitten se alkanut polte? mietti Rintamäki ja kurvasi kohden uusia kyytejä.