Nastarenkaiden käyttökieltoja tai veroja ei ole ainakaan toistaiseksi luvassa. Kaupunki tarjoaa mieluummin porkkanaa.
Tulevaisuudessa kitkarenkailla ajavat voisivat esimerkiksi pysäköidä edullisemmin. Pysäköinnin hinta porrastettaisiin rengastyypin mukaan. Käytännössä kunnalliset pysäköintivalvojat tarkistaisivat onko autossa suoritetun maksun mukaiset renkaat.
Muutos koskisi sekä kadunvarsipysäköintiä että asukaspysäköintiä.
Tällä hetkellä noin joka viidennellä Helsingissä autoilevalla on kitkarenkaat. Toimistopäällikkö Pekka Isoniemi rakennusvirastosta kertoo Helsingin Sanomille, että tavoite olisi, että vuonna 2020 puolet autoilijoista käyttäisi kitkarenkaita ja 75 prosenttia vuonna 2030.
Isoniemi ottaa esimerkiksi Oslon, jossa noin puolet ajaa kitkoilla. Oslossa muutos tapahtui 90-luvulla kolmessa vuodessa tiedotuksen ja kampanjoinnin avulla.
Kitkarenkaiden suosimisen perusteena on halu vähentää katupölyä. Katupöly heikentää nykyisellään merkittävästi ilmanlaatua etenkin keväisin. Pölystä jopa puolet on peräisin nastojen repimästä tienpinnasta.
Kaikki eivät pölystä kärsi mutta väestötasolla katupöly aiheuttaa vakavia terveyshaittoja: hengityselinsairauksien aiheuttamia kuolemia, sydänsairauksia ja astmaa.
Luonnollisesti nastarenkaat aiheuttavat myös tie- ja katuverkon nopeutetun uusimistarpeen.
Nykyiset nastarenkaat pitävät talvikelillä hieman paremmin kuin nykyiset kitkarenkaat. Ero korostuu etenkin märällä jääpinnalla. Asiantuntijat suosittavatkin, että autoissa, joissa ei ole ajonvakautusjärjestelmää, käytettäisiin nastarenkaita.
Pieni määrä nastarengasautoja (ehkä noin viidennes) tarvitaan niin ikään karheuttamaan tienpinnat. Jos kaikki ajaisivat kitkoilla, tiet ja etenkin risteysalueet saattaisivat pakkautua vaarallisen liukkaiksi.
Lähde: Helsingin Sanomat
