Rattijuopon aiheuttamia kuolonkolareita sattuu erityisen paljon viikonloppuisin ja yöaikaan huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana, selviää tutkijalautakuntien alkoholionnettomuuksien ennakkoraportista.
Tyypillisin onnettomuuslaji oli ulosajo.
Tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna 195 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, näistä 56 oli rattijuopon aiheuttamaa.
Tilastot paljastavat, että kolarin ajaneista kuljettajista peräti 40 prosentilla oli taustallaan vanha rattijuoppoustuomio, joten tuomio ei ajotapaa ollut parantanut. Useimmat onnettomuuskuljettajista olivat käyttäneet alkoholia lähes päivittäin.
Useimmat kuolonkolarit on lisäksi ajettu aika tukevassa kännissä verestä mitattujen lukemien perusteella. Yli 2 promillen kännissä ajoi 38 prosenttia kuolonkolarien kuljettajista ja yli 1,2 promillen humalassa 50 prosenttia. Lopuille 13 prosentille mitattiin promilleja 0,5 ja 1,2 välimaastoon. Alle 0,5 promillen rajan pitoisuuksia eli ei siis ns. laittomia pitoisuuksia, mitattiin kolmelle kuolonkolarin kuljettajalle.
Paljon puhutaan nuorten kuljettajien riskistä, mutta rattijuoppouksissa ikäryhmä 41-60 -vuotiaat edustivat 32 prosenttia. 26 - 40 vuotiaitakin oli tosin 27 prosenttia kuolonkolarien kuljettajista, mutta alle 20-vuotiaiden osuus jäi 14 prosenttiin
Humalassa oli ajettu yleensä myös ylinopeudella eikä turvavöitä oltu kiinnitetty.
- Poliisin ahkerasta puhallutuksesta huolimatta rattijuopon kiinnijäämismahdollisuus on vielä liian pieni. Muita liikenneonnettomuuksia on kyetty vähentämään, mutta ei alkoholionnettomuuksia. Päihtyneenä ajamista voitaisiin torjua esimerkiksi lisäämällä alkolukkojen käyttöä, sanoo liikenneonnettomuuksien tutkinnan johtaja Kalle Parkkari.
