Jos karavaanari lullii vaunullaan nykivää alinopeutta, eikä muista vilkuilla sivupeileihin, hän ei todellakaan ole kaikkien kaveri. Pikemminkin takana ajavien korvien välissä kiehuu lähes primitiivinen kiukku.
Tällainen karavaanari on suorastaan liikenteen karikatyyri, vaikka tosiasiassa tien tukot ovat ratkaisevasti vähentyneet.
Tehokkaita nykyautoja ajavat vaunuilijat pysyvät yleensä helposti muun liikenteen tahdissa. Laki kuitenkin sallii vain 80:n nopeuden.
Puimme kesällä karavaanarin takin päällemme ja kurvailimme keski-Suomen kautta pohjois-Karjalaan. Meille ei keskisormeä näytelty, mutta pyrimmekin aina silloin tällöin antamaan tietä nopeammin ajaville. Itsellemme matkalla oli enemmän kiusaa hidastelevista henkilö- ja pakettiautoista, jotka taas eivät juuri osanneet antaa tietä kenellekään.
Matkailuvaunu on kuljettajalle vaivaton matkakumppani isoilla teillä huristeltaessa.
Kaupungeissa pitää muistaa, että yhdistelmä oikaisee. Pysäköintipaikoilla on varottava, ettei kaappaa mukaan tolppaa tai naapuriauton puskuria. Liioiteltu kaarros ja hyvät sivupeilit ovat avuksi.
Tuulta vasten puskeva vaunu nostaa kulutusta reilusti. Sen huomaa mittarilla.
Parkkipaikkoja kaupunkien keskustoista oli todella vaikea löytää. Poikkesimme Savonlinnaan, jossa matkailuajoneuvoille oli varattu peräti kaksi omaa parkkipaikkaa, toinen kohteemme Olavinlinnan lähellä. Savonlinna kuitenkin yllätti.
Parkkiin Olavinlinnan lähelle mahtui niukasti seitsemänmetrinen matkailuauto mutta ei mitenkään 14-metristä vaunuyhdistelmä. Vieressä oli riittävän pitkiä paikkoja - busseille. Yksi vaunuilija oli jo saanut sakot väärästä pysäköinnistä.
Pysäköinninvalvojalle tieto pysäköintipaikkojen tilaongelmasta tuli yllätyksenä. Tekniikkapuoli oli kuulema paikat tehnyt - mutta olkaa rauhassa. Jos saatte sakot, hän mitätöi ne.
Kiitos siitä, Savonlinnassa sentään oli edes ajateltu matkailuajopellin pysäköintiä.
Olavinlinnan jätettyämme iso diesel-Pajero kiskoi vaunun isoa tuulipintaa kepeästi vaikkakaan ei ilmaiseksi. Kulutusmittari näytti 15,5 - 16,5 litran lukemia. Painava kaasujalka ja pohjois-Karjalan vuoret olivat tehneet tehtävänsä.
Ylimääräiset sivupeilit helpottavat näkyvyyttä erityisesti kulmauksissa.
Mitsubishi ohjekirja suositteli vaunua vedettäessä nopeaa nelivetoa.Tuulisissa oloissa se vakautti ajoa, mutta pääosin ajoimme pelkällä takavedolla.
Neliveto sinänsä on mainio apu vaunun vetäjälle. Matka aikana yövyimme kerran paikassa, jossa vaunu pisti kiskaista pois liukkaan nurmirinteen kautta. Kaksiveto olisi jäänyt siihen.
Kun paluumatkalla etelä-Suomeen yritin keventää kaasujalkaa, niin kulutus putosi niukasti alle 15 litran. Mieleen tuli, että pienemmälläkin veturilla olisi pärjätty.
