Lauantai-ilta, malliltaan samanlainen kuin edellisen viikon. Lämpömittarit edelleen siinä kolmessakympissä plussaa, kansaa liikkeellä melkein vapun malliin ja virvokkeiden perässä… tottakai.
Rintamäki rullaili pitkin "pitkää kutosta", joka virallisesti on nimeltään Aleksanterinkatu, suuntana Katajanokka ja tolppa 8. Siellä näytti olevan vielä tilaa yhdelle jos toisellekin taksille, muualla miehitys oli tapissaan.
Eipä tarvinnut Nokalle ajella, sillä Mummotunnelin nurkilla käsi heilahti siihen malliin, että sen saattoi tulkita alkavaksi asiakas-suhteeksi.
- Pajamäkeen, aloitti nuorehko naishenkilö.
Matka meni niissä vakiotarinoinneissa alkuun, kuten sää ja mailmaa horjuttavat sodat ja sen vaikutukset.
Kun Rintamäki tiedusteli aikaista irrottautumista kaupungin riennoista, niin motiivia löytyi:
- Pitää olla skarppina huomenna!
- Jassoo, autoilemaanko lähdössä, vai?
- Eikun sokkotreffeille!
Neidolla oli aikaa kertoilla sosiaalisessa mediassa seikkailustaan, ja kuinkas ollakaan… sieltä oli pompannut esiin sopivalla huumorilla ja ulkonäöllä varustettu uros.
- Voi siis sanoa että tärppi, näin kalamiesten termein, kontraa kuski.
- Sitä juuri! Nyt vaan on yksi juttu, jota voisin varmaan kysäistä kuskilta, sitä elämänkokemusta kun vissiin on hiemasen enemmän?
- Ainahan kysyä voi, niin että?
- Jos treffeillä osoittautuukin tärppi muuksi kuin luulin, niin mitenkäs siitä tilanteesta voi irrottautua? Ajattelin vaan, että kun vielä tänä iltapäivänä kaikki oli jetsulleen jees somessa.
- No jos oikein pahasti tuntuu menevän vikaan, niin heitä vaikka huuli, että tapasit ihanan taksikuskin, jota et voinut vastustaa, joten sokkotreffit meni siltä osin plörinäksi!
Niin että… käviskö tämmöinen valkoinen valhe?
- No jopas keksit! Tämä pannaan muistiin, jospa tarinalle tulee tarvetta!
Yö näytti olevan treffejä täynnä, ja niitä kuskattiin suuntaan jos toiseenkin. Hyvä niin, sillä kassaan kilahti sitä toivottua. Toivottavasti kelit ja suunta jatkuu… vaikkakin kelien osalta voisi tinkiä tuommoiset 20%.
