Vastaantulija saattaa kuitenkin hämmentyä, jos näkökenttään ilmestyy normaalin, yhtäjaksoisesti palavan ajovalon sijaan sekava, punaisena hehkuva strobovaloilmestys. Vilkkuvalosta ei välttämättä heti huomaa, onko valo lähestymässä vai loittonemassa, tai mikä lähestyvä kohde edes on.
- Ei niille ole mitään järkevää käyttöä. En ymmärrä, miksi niitä edes pitää rakentaa, linjaa ylikonstaapeli Simo Savioja Lounais-Suomen poliisiasemalta.
Laki edellyttää, että tarvittavien heijastimien lisäksi polkupyörään pitää olla kiinnitettynä kiinteä, valkoista tai vaaleankeltaista valoa eteenpäin näyttävä valaisin.
- Niin kuin autoissakin, vilkun tarkoitus on osoittaa, että teet poikkeavan liikkeen liikenteessä. Keltainen vilkku on tarkoitettu varoitukseksi muille. Ei pyöräilijän tarvitse normaalisti varoittaa tulostaan, ylikonstaapeli sanoo.
Savioja huomauttaa, että kiinteän ajovalon tarkoitus on myös valaista ajorata, mikä etenkin syksyn pimenevinä iltoina on tarpeen. Vilkkuvalolla ei tietä valaista.
Toisilla kiinteä ajovalo voi tosin mennä myös liiallisuuksiin. Saviojan mukaan kypäriin kiinnitettävät "valonheittimet" ovat nousseet jo muoti-ilmiöksi.
- Pyöräilijän on syytä muistaa se, että äärimmäisen kirkkaat valot häikäisevät vastaantulevan autonkin totaalisesti.
Liian hyvin näkyvää pyöräilijää ei ole
Airamin tuotepäällikko Kari Niemenmaa näkee vilkkuvan valon käytön turvallisuuskysymyksenä.
- Hyvin harvoin olen itse autoilijana todennut, että nyt pyöräilijä tai jalankulkija näkyy liian hyvin. Vilkkuva valo erottuu paremmin myös näkökentän reunassa. Huomiovalojen ja heijastimien tarve korostuu etenkin syyspimeällä suojateillä ja risteyksissä. Tienpäällä suuntaava valo on toki riittävä, Niemenmaa toteaa.
Niemenmaan mukaan polkupyörän valojen myyntisesonki alkaa heinäkuun puolivälissä. 80% vuoden myynnistä tehdään elo-syyskuun aikana. Sesongin kestoon vaikuttaa myös sää - pitkä pyöräilykausi pidentää varusteidenkin myyntiaikaa.
- Erilaisilla polkupyörän valoilla on eri funktiot: vilkku kertoo "minä tulen" ja suuntaava valo "näen mihin pyöräilen". Taajamiin ja kaupunkeihin myydään enemmän vilkkutoiminnolla varustettuja valoja, maaseudulle taas perinteisiä suuntaavia valoja, Niemenmaa kertoo.
Myös Airamin valikoimiin kuuluu valo, jossa on peräti kuusi erilaista vilkkutoimintoa. Niemenmaan mukaan niitä kaikkia ei välttämättä tarvita, mutta kuluttajalle halutaan tarjota vaihtoehtoja. Vilkkujen myynti alkoi pyöräilyn noustessa trendilajiksi 5-6 vuotta sitten. Samoihin aikoihin myös led-teknologian kehittyminen mahdollisti vilkkuvat valot.
Sata rikesakkoa
Varsinais-Suomen ja erityisesti Turun alueella on suoritettu kuluneella viikolla tehostettua kevyen liikenteen valvontaa.
Kansalaiset ovat Saviojan mukaan kritisoineet kevyen liikenteen valvontaa siitä, että "eikö teillä ole muuta tekemistä". Toisaalta kevyen liikenteen valvontaa on myös toivottu - eikä syyttä, sillä torstaiaamupäivään mennessä 20 euron rikesakkoja oli kirjoitettu tällä viikolla jo noin sata. Lisäksi oli annettu toistakymmentä huomautusta.
Savioja kertoo, ettei polkupyöräilijöiden yleisin rike tämänviikkoisen tehovalvonnan perusteella ole puutteellinen valaisin, vaan jalkakäytävällä ajaminen.
- Yllättävän suuri osa eli kaksi kolmasosaa rikesakoista on kirjoitettu juuri siitä, Savioja sanoo.
Ylikonstaapeli epäilee, ettei jalkakäytävällä ajaminen johdu tietämättömyydestä, vaan pikemminkin mukavuudenhalusta ja laiskuudesta.
Hän toivoisi polkupyöräilijöiden kiinnittävän enemmän huomiota tilannenopeuksiin ja muun liikenteen huomioimiseen. Tilannenopeudet on syytä tarkistaa etenkin pimenevinä ja kylmenevinä syysiltoina, kun tiellä voi olla liukkaita lehtiä tai jopa jäätä.
Liukkailla keleillä korostuu myös kypärän tärkeys. Tehovalvontaviikon perusteella Savioja arvioi karkeasti, että työmatkalaisista yli puolelta tämä edullinen ja hyvä turvallisuusväline jo löytyy päästä, mutta vapaa-ajalla pyöräilevistä kypärä on vain noin 30 prosentilla.
- Pelätään, että menee tukka sekasin. Mutta sitten se vasta meneekin sekaisin, kun lyödään pää asfalttiin, ylikonstaapeli varoittaa.
