Messerschmittit ja BMW Isettat tietää jokainen vähänkin kääpiöautoista perillä oleva. Mutta tšekkoslovakialaisia Velorexeja Suomessa on vain muutama.
Ja vaikka kääpiöautot ylipäätään harvinaisuudessaan Suomen kesäisillä teillä keräävät ihastuneita katseita, niin Velorex kääntää päät suorastaan ympäri. Sen kori kun on metallirungon ympärille pingoitettua keinonahkaa. Länsimaisissa kääpiöautoissa kori on terästä.
Halpa ja luotettava
Kääpiöautojen buumiaikaa Suomessa oli 1960-luvun alku. "Oikeiden" autojen yleistyttyä niiden tuonti loppui vuonna 1965. Siksi poikkeuksellista on sekin, että Arto Bergströmin Velorexin vuosimalli on niinkin myöhäinen kuin 1968.
- Velorexia ei Suomeen tuotu uusina aikoinaan ollenkaan, täällä myytiin BMW Isettaa, Messerschmittiä, Goggomobilia ja Heinkelia. Näitä alettiin valmistaan sodanjälkeisessä Saksassa siksi, kun lentokoneiden valmistus oli kielletty ja työntekijöille piti löytää korvaavaa tekemistä.
3-pyöräistä Velorexia kylmän sodan vuosien Tšekkoslovakiassa myytiin ensin vain invalideille ja sotaveteraaneille. Myöhemmin sitä alkoi ostaa muukin kansa erityisesti sen edullisen hankintahinnan ja luotettavuuden takia.
- Oman autoni hain Tšekistä vuonna 2003, kun EU:n myötä niiden tuonti helpottui. Samalla reissulla samanlaisen Velorexin haki kaverinikin, kertoo kääpiöautoja jo 1970-luvulta harrastanut Bergström.
Yllättävän vakaa kyyti
Velorexin lisäksi Bergströmillä on myös kaksi Suomessa yleisempää Messerschmittiä. Kahdella Messerschmittillä ja Velorexilla tulee kullakin ajettua vuosittain noin 1 000 kilometriä, siis yhteensä 3 000 kilometriä.
Pisimmillään Bergström on ajanut yhtä soittoa Velorexillaan Kirkkonummelta Lappeenrantaan.
- Velorexissä on isommat pyörät, ja siksi se on parempi ajettava ja vähemmän herkkä kuopille ja tuulelle kuin Messerschmitt. Kun sää on hyvä ja tuuleton, se on yllättävän hyvä ajettava, yhden takapyörän varassa etenemistä ei ajossa edes kunnolla huomaa. Vaikka Velorexissa on vain 350-kuutioinen ja 16-hevosvoimainen moottori, sillä saa matkavauhdiksi ihan helposti 70-80 kilometriä tunnissa.
Tosin paremman aerodynamiikan ansioista Messerschmittillä pääsee pienemmästä, 200-kuutioisesta moottorista huolimatta yhtä lujaa kuin Velorexilla.
Siitä tykkäävät kaikki!
Messerschmittien tavoin Velorexkin on käytännössä kaksipaikkainen. Tosin Messerschmitt on Saksassa rekisteröity virallisesti 2+1-paikkaiseksi.
Velorexin tekniikka on kunnon sekoitus takavuosikymmenten sosialistisen Tšekkoslovakian tekniikkaa. Siinä on Jawa-moottoripyörän moottori ja pyörät, Skodan mittarit ja Zetor-traktorin etuvalot.
Bergström on kuulunut jo 1970-luvulta Suomen Kääpiöautoyhdistykseen, jossa on tällä hetkellä noin 200 jäsentä.
- Kääpiöauto herättää liikenteessä aina hymyä, ellei suorastaan naurua. Kertaakaan kukaan ei ole tullut vihaisena heristelemään tien tukkimisesta.
Velorexin ohjaamo on pelkistetty.
Arto Bergström on ajanut kääpiöautoilla jo 1970-luvulta asti. Nahkakorista Velorexia vastaan tulee äärimmäisen harvoin.
